Lumoava auringonpaiste pihalla hellittelee mieltä ja myös kroppaa. Kävin ihan asioikseni kävellen kaupasta hakemassa jauhelihaa, ihan vain siksi, että kasvot saivat auringonsäteitä ja keuhkorakkulat ilmaa.
Muistona vielä leiriltä: minulla on tapana käydä aamuisin suihkussa saunarakennuksessa. Aamun hiljaiset hetket ovat omaa aikaani leirillä, kun muu talo emäntää lukuunottamatta vielä nukkuu. Loppukesän leireillä, joilla aiemmin olen ollut, olen aamuisin kuunnellut kuikan huutoa järvenselällä. Nyt ei sitä kuulunut. Mutta yhtenä aamuna talitintti liversi senkin edestä. Iloitsin siitä, että vaikka vuodenaika olikin aivan toinen, oli minulle leirilinnun laulua kuitenkin tarjolla.
Kevään tulo näkyy myös meidän ikkunalaudallamme. Orvokintaimet on sunnuntaina koulittu omiin turvepurkkeihinsa, yrtit ja mustasilmäsusannat kylvetty.
tiistai 9. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Moi! Ottis muistaa sut vielä! Sanoi salamapaloautosta eilen että se on Riikan tekemä :) Pikkumiehellä onkin just vesirokko että tämä viikko menee tässä kotona.
Kiva tuo lintujuttu.
t: Sanna
Oi! Yli vuoden jälkeen Ottis muistaa, voi miten tuli kiva mieli!
Paranemista!
Lähetä kommentti