Menneellä leirillä oli onni saada viettää yöt lähestulkoon rauhan vallitessa, iltasella me opettajatkin pääsimme pääsääntöisesti nukkumaan jo puoli kahdeltatoista ja päiviinkin mahtui levon ja jopa unen hetkiä.
Silti väsyttää. Uni leirillä on kuitenkin koiranunta, jossa rapsahduksiin ja kolahduksiin ainakin jollain tajunnan tasolla reagoi. Vastuu painaa ainakin minua leiriyössä niin, etten nuku samalla tavoin kuin kotona.
Nyt olenkin paikannut univajetta oikein urakalla. Yöt nukun kuin porsas sikeää umpiunta ja päikkäritkin ovat vain sen takana, että silmänsä sulkee. Unimaailmassa palaset loksahtelevat paikoilleen ja alitajunta työstää mennyttä viikkoa.
Minulla on onni saada pitää tällä viikolla leirin alle jääneet vapaapäivät ja leirivapaat joten levolle on aikaa.
maanantai 8. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti