Nukuin iltapäivällä tunnin päikkärit. Töissä iloittiin virrenveisuun voimasta ja muistettiin pitkään työtä tehnyttä työtoveria lämpimästi ja välillä haikeastikin.
Leirityön vastuullisuus nousi taas mieleeni kun näin telkkarista tämän uutisen. Ihan mitä tahansa voi tapahtua eivätkä ne meidän tätien komentopuheet leireillä aivan turhia ole.
sunnuntai 20. syyskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Hui kamala! Enkeleitä kaikille sunkin leireille <3
Lähetä kommentti