torstai 30. heinäkuuta 2009

Torstain teemoja

Helpottaa
Väsymys helpottaa. Syitä on varmasti monia. Se, että aika kuluu. Se, että maailma parani viime yönä Facebookissa Toverin kanssa pamlatessa ainakin miljoona pykälää (tiesittekö, että Facebookin keskustelussa voi saada kiellon keskustella kaverin kanssa, jos kirjottaa liikaa? En minäkään tienny mutta nyt tiedän). Sekin helpotti, että sain eilen tehtyä valmiiksi viimeiset kolme kirjallista dokumenttia leirin tapahtumista. Ne olivat siihen asti painaneet aivolohkon takavasemmalla tekemättöminä töinä. Se helpottaa, että tein tänään ja eilen ne työt, jotka näille päiville oli varattu. Nyt ei ole rästissä mitään akuuttia. Ja nyt alkoi taas vapaa, joka jatkuu lomana ensi viikon ♥

Kuinka tyhmänä naista voi pitää?
Vein auton huoltoon ohi kulkeissani, aika on huomiselle. Autoliikkeessä on varmaan 7 tiskiä, jotka on nimetty autojen merkkien mukaan. Olen joskus erehtynyt "väärälle" tiskille ja minua on opastettu, että Skoda pitää jättää huoltoon Skodan tiskille. Nyt ei Skodan tiskillä ollut ketään asiakaspalvelijaa. Istahdin tuolille tiskin taakse odottamaan. Istahdin, odottelin, naputtelin avaimia, yskähtelin, heiluttelin jalkaa ja näytin kyllästyneeltä. Minua odotettiin kellolleen kokoukseen kaupunkiin joten määrättömästi minulla ei aikaa ollut, vaikkakin reilusti. Hetken odottelun jälkeen naapuritiskille tuli asiakaspalvelijajäppinen, joka istui tuolilleen, naputteli konettaan ja touhusi jotain. Muutaman minuutin päästä hän katsoi minua ja arvatkaa mitä sanoi? "Oletko tuomassa autoasi huoltoon?" Jos sillä kohtaa oisi leikannut, oisin sanonut, että ehei, en ole, muuten vaan haluan kuluttaa hellepäivää tässä istuen. Mutta koska ei leikannut ja koska olen kiltti, totesin vaan lammasmaisesti että joo. Sain pyynnön siirtyä hänen tiskilleen. Sitä en ihan purematta niellyt vaan jupisin, että jo se nyt on kumma kun ei koskaan tiedä, missä tiskillä palvellaan. Kiitos. Olen saanut avautua.

Lunta kirsikkapuussa
Lumi-huivini valmistui. Bambua meni vähän kolmatta kerää. Ilmeisen kireällä on täti ollut leirin perään, koska lankaa meni vähemmän kuin kahteen edelliseen. Käsiala siis tiukempaa. Huivi on kuvattu pihapuussa. Johan tässä kolmatta kesää asutaan ja toissapäivänä huomasin, että tuo pihapuuhan kasvattaa kirsikoita! Ja juuh, nyt ei sitten millään kuvan kääntäminen onnistunut joten pyydän ystävällisesti lukijaa kääntämään niskojaan 90 astetta vasemmalle.

4 kommenttia:

kirsi-tuuli kirjoitti...

=0) se on sitten taivahan tosi ettei voi koskaan tietää tarpeeksi asioidessaan auto- tai rautakaupoissa. Niillä on aina tiskin alla jokin bonuskysymys, jolla todellinen tietotaitoisi saadaan esiin. Itsekin niin ulkoaopetellen tyynenä tilaan tiluksilleni "täyssärmää satakaksvitosta" ulkovuoren tekoa varten. Selviän vielä "Ai, kakskakkosta?" setistä hyvin mutta siihen se osaaminen sitten jäikin. Olisi nyt edes säälistä antanut rouvan päteä ;0).

Kauniin huivin olet tehnyt (niskakin tuli jumpattua ;0) )! Ihanuutta, että sinullakin vielä lomaa edessä - aurinkoa ja lepoa sinulle toivon!

Riikkis kirjoitti...

Kiitos, Kirsi-Tuuli!

Ja minä kun varsin tänään ajattelin, etten höngi väärälle tiskille, ettei tule moitteita. Höh. "Paras" kokemukseni näistä asioinneista on ehdottomasti se, kun menin ostamaan sulakkeita (ikää oli silloin vissiin 18 ja olin toisen asialla). Rautakaupan myyjä katsoi minua ja sanoi: "niin sulakkeet on niitä, jotka laitetaan seinään sulaketauluun kiinni". Urgh!

tahja kirjoitti...

Tuo sinun uusi huivisi näyttää ihan pihapuuhun lennähtäneeltä leijalta, kun se on tuolla lailla väärin päin. Hauska! :D

Riikkis kirjoitti...

Haa, Tahja, niinpä muuten onkin!