Yhdenlainen työpäivä

Tämä päivä ei mennyt ihan putkeen. Aamuinen lähtö koituikin hankalaksi, Henri liukastui pihassa ja kiukustui eikä sitten lähtenytkään koulutaksin kyytiin. Siinä sivussa kävi sitten ilmi, että korvaankin sattuu. Kävimme kouluterkkarilla, joka kurkkasi korvan ja totesi, että se kahdesti nyt tulehtuneena ollut korva on harmaa ja jotenkin tärykalvosta "pullottava", mutta koska hän ei ole lääkäri, ei hän voi sanoa, onko se parantumassa olevan näköinen vai jotain muuta. Sain huomiselle sitten lääkäriajan terveyskeskukseen.

Läksin ja pääsin töihin. Siinä vaiheessa, kun käytävällä oli nuoli ja kyltti "lääkäri", aloin epäillä, että oonkohan mä nyt jäänyt jotain tietoa vaille. Työhuoneessani istui puolustusvoimien työntekijä papereineen, meillä oli talossa kutsunnat ja kaikki alakerran työhuoneet on silloin perinteisesti annettu heille käyttöön. Kyllähän mä olin kuullut, että kutsunnat on tulossa ja tiesin, ettei silloin ole työhuoneeseen pääsyä, mutta enpä nyt ollut hoksannut, että tänään ja huomenna.

Lorvin sitten yläkerrassa työkavereiden vaivoina sen aikaa mitä talossa olin. Onneksi sielläkin on yksi yleisessä käytössä oleva tietokone, pääsi sähköpostiin ja tekemään tärkeimmät asiat.