Iltasella mulle soitti jonkinsortin vammaisten tukisäätiön kaupustelija. Tarkoitus oli varmasti hyvä, mutta valitettavasti toteutus ontui oikein olan takaa. Kaikki puhelinmyynnin kliseisimmät konstit, kuten nimeni toistelu kerta toisensa jälkeen, syyllistäminen, jos en nyt osallistu ja tue hyvää asiaa, omien ongelmien ja vaivojen kertominen jne...
Oisi pitänyt ostaa heidän tukilehtensä, 4 kk 27 euroa. Ei minua kiinnostanut. Kun sanoin, että kuulumme cp-liittoon ja sitä kautta tuemme näitä asioita, tuli luurista tuutin täydeltä, että enkö arvosta muita vammaisia. Kielsin tämän arvion ja totesin kolme kertaa kauniisti peräjälkeen, että kiitos, mutta nyt ei kiitos.
Myyjä lopetti puhahtamalla: "En nyt voi kyllä ymmärtää sinua, hyvää talvenjatkoa".
Huokaus.
tiistai 27. marraskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Pöh - kyllä olisi ärsyttänyt minuakin!
Ja kiitos muistutuksesta, menekin heti laittamaan meidän puh. num. uudestaan sinne do not call - listalle (Suomessakin semmoinen, sori en muista miksi sitä kutsutaan!)..
Lähetä kommentti