Tämä on käsitöitä sarjasta "En ole ihan varma tuliko tästä nyt sitä mitä piti". Tarinan alku on joulunalusessa 2009, jolloin Nirunaru lähetti minulle neljä Catania -kerää. Catania oli minulle aivan ennestään tuntematon lanka, mutta jotenkin tuonne pikkuneiti Emmen suuntaan ajatus vilkkasi jo silloin. Mallia ei vain tahtonut löytyä.Marraskuisella Pohojammaan turnehella ostin sitten viis kerää valkoista Cataniaa ajatuksena tehdä neuletakki. Vaan ei ohjetta löytynyt.
Tässä välissä tein jo yhden helmakappaleen, joka osoittautui ihan vääränlaiseksi. Sitten kun Suuren Käsityölehden huhtikuun numerosta bongasin pitsitopin ohjeen, päätin että se siitä tulee.
Ja tulihan siitä. Mulla oli liian isot puikot, ois pitänyt kutoa kakkosilla eikä kakspuolosilla. Eikä tiheys täsmännyt laisinkaan (ai mikä mallitilkku), silmukkamäärät ovat pienimmän koon mukaan mutta kavennukset isoimman. Hmm. Kaula-aukosta taisi tulla suuri. Ja muutenkin vähän iso.
Jospa tämä nyt kuitennii asiansa ajaa Neiti Kesäheinän helletamineena. Lopputulema on kuitenkin se, että jos mulla alunperin oli 4 kerää tuota lankaa niin nyt on viis. Mikä meni pieleen?
2 kommenttia:
Jos onkin tarkoitettu niin, että tuo eka oli harjoituskappale, ja nyt sulla on langat vielä siihen täydelliseen versioon? :)
Jotain tuonnepäin. Yhtä väriä ei vaan enää ole tarpeeksi itsessänsä. Mutta nytpä otin puikoille raitahameen / mekon / saas nähä, mitä siitä tulee...
Lähetä kommentti