Tänään työmaan jouluaterialta palatessani postilaatikossa odotti postin pakettikortti. Sukkana postiin ja sieltä palasin kauniin punavalkoisen laatikon kanssa. SNY oli vihjaillut paketin olevan tulossa enkä minä tietenkään malttanut odottaa jouluun!
Sain tällaisia kauniita asioita, itsetehdyn ruusupussin ja havumetsä-saippuaa, käsintehtyjä kynttilöitä, Tonttu-karkkeja ja neljä kerää Catania Aloe Vera lankaa, upeita värejä.
Niin ja kortin, joka unohtui kuvasta pois ja joka paljasti, että minua on tänä syksynä paketeilla hellinyt Nirunaru. Lämmin kiitos sinulle!
5 kommenttia:
Ihania ihania! Loistavaa, että on olemassa tällainen SNY-systeemi. Siinä on jotain aitoa.
Meidän joulukirje lähtikin jo lukuisalle joukolle. Siirryin siis jo lomalle, mutta kuvioita on sekoittanut Iso-mummun kuolema viime su ja hautajaisetkin ovat jo huomenna. Muru jää kotiin ja minä ja Isukki lähdemme käymään Mummon ja Vaarin luona päiväseltään.
Pitikin ihan kysellä muusta asiasta. Kun mainitsit perunalaatikosta, niin kuinka tuhtia ja paistunutta versiota teillä tehdään? Tämän suvun laatikko on ollut perinteisesti lusikalla syötävää (2 kg perunoita, 2 litraa maitoa) ja mukavan kullankeltaista. Työpaikalla oli tuhtia haarukalla syötävää ja kunnon ruskeaa. Omalta puolelta kun ei tule perunalaatikon perinteitä, joten olen näihin juttuihin vasta perehtymässä. Laatikoiden tekohan siiryi viime vuonna mulle kun Murun Isukki totesi laatikon olevan yhtä hyvää kuin Suvun Kokin (toinen entinen Isomummu) tekemä.. (kröhöm).
Notta mites teidän perinteet?
..Siis edellisen raapusti Murun äitee (se raskausdementia on taas täällä)...
Kiitos joulukirjeestä ja siinähän oli mahtavia uutisia työrintamaltakin, ONNEA!!!
Ja onnea lomalle pääsyn johdosta.
Surulliseen matkaan jaksamusta.
Minä teen perunalaatikon sillai, että keitän noin kilon jauhoisia perunoita kuorineen aatonaattoiltana, kuorin ne tulikuumina, muussaan survimella, sekoitan sekaan ehkä pari ruokalusikallista vehnäjauhoa ja jätän muovikulhossa huoneenlämpöön imeltymään.
Se vähän vaihtelee, viettääkö sössö yön huoneenlämmössä vai jääkaapissa, jos se imeltyy tosi hyvin eli alkaa mennä semmoiseksi litkuisen oloiseksi jo silloin illalla, saatan siirtää sen yöksi jääkaappiin.
Aattona sit puoleenpäivään mennessä pitää saada laatikko uuniin, sitä ennen laitan siihen lorauksen siirappia (jos se mokoma ei ole imeltynyt niin siirappia kuluu enemmän), aika reippaasti suolaa ja ropsauksia muskottipähkinää sekä maitoa sen verran, että sössö on ihan semmoista vetelää, vellin paksuista.
Uunivuokaan ja muutama rasvanokare päälle, 175-asteiseen uuniin ainakin puoleksitoista tunniksi. Sitten kun pinta on semmoinen nätin ruskea ja tuoksu huumaava, nostetaan loota pöytään ja syödään.
Eli meidän loota on varmaan enemmänkin sitä lusikalla syötävää sorttia, vetelää kuin mikä kun sen uunista pois nostaa.
Minä käpäisen tontunpyörähdyksellä ennen joulua, me piipahdetaan Virroilla täs viikonlopun-tiistain välissä jossain kohdassa.
Oli kiva olla snysi. Hyvää joulua ja Onnellista uutta vuotta 2010
Kiitos, samoin Siulle!
Lähetä kommentti