Meirän Äiree oli tosiaan lähtenyt jo kotiin eilen kun minä reisusta palasin, mutta mitäpä vastasta kotoa löytyikään?
Heti oven avatessani huomasin Äireen siivonneen. Ei rapissut hiekka lattioilla eivätkä ajelehtineet tavarat pöydillä. Äiree oli laittanut ruuan valmiiksi lähtiessään, Hemu ja mörönsyöttivuoroon tullut iskä olivat saaneet siitä syödä.
Ja sitten. Laidastavedettävässä oli odottamassa uusi sukkapari minulle. Lämmintä Seiskaveikkaa. Perussukkaa ihan just mun kokoisena. Oli ihana laittaa sukat väsyneisiin ja matkalla hikistyneisiin jalkoihin niin ei päässyt kylmä yllättämään.
Äiree ♥
Tänään olen pessyt pyykkiä ja huilannut. Viime yö meni aivan sekopäisten unikuvien vallassa, väsy ja alitajunnan työ pääsivät taas valloilleen kun leirivastuu päättyi.
Uusi levy soi :) Lempibiisi on jo löytynyt ja ei, se ei ole kakkosraita.
Huomenna saattelemaan työkaveri eläkepäiville. Olen tänään pitänyt työpuhelimen visusti kiinni, jottei kukaan saa minua nakitetuksi mihinkään enempiin tehtäviin huomisen suhteen. Ovela pitää olla.
Lisäksi on kerrottavana riemukas kuuluminen! Kelasta soitti torstaina virkailija, joka kertoi Kelan asiantuntijalääkärin olevan edelleen sitä mieltä, ettei Hemua voi enää pitää vaikeavammaisena. Valitukseni vammaistukipäätöksestä siirtyy siis Sosiaaliturvan valituslautakuntaan ja sen sielläolo saattaa kestää vaikka kuin kauan. Siinä ei siis mitään riemukasta MUTTA: Hemu pääsee jonkin Kelan hankerahoituksen projektin piiriin, joista projektirahoista Kela korvaa fysioterapian kuntoutussuunnitelman mukaisesti vielä ensi vuoden elokuun loppuun saakka, päätös on nyt harkinnanvaraisuuspykälän perusteella tehty. Nyt on vuosi aikaa selvitellä miten fysioterapia sitten jatkossa terveyskeskuksessa järjestetään. Onni! Soitin samontein fyssarille ja riemuitsimme yhdessä.
lauantai 19. syyskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Äidit ovat ihan parhaita!! Ja sitten tulee villasukat ;0).
Toivotaan, että lapsen asia järjestyy, vaikka sitten tällaisen mutkan kautta. Hyvä juttu on, että kuntoutus jatkuu, tavalla tai toisella.
Mukavaa, että olet taas kotosalla.
On mukava olla kotosalla. Ja Äidit. Maailma ei pyörisi ilman Äitejä.
Kivaa kun löytyy noita porsaan reikiä ja kiertoteitä, joilla paikata pois otettavia etuisuuksia.
Ihana äiree:-)
Ja hienoa että fysioterapia jatkuu.
Sari
Punatulkku, kyllä. Jos ei olis valitettu, ei tätä konstia olisi tietoon saanut. Ja itse kiittelin Kelan virkailijan, joka soitti asiasta ja selitti, mistä on kyse.
Sari, niinpä!
Mäkin oon kaivannut äitiä, joka sanois mulle myös illalla että nyt on aika mennä nukkumaan sekä mummia, joka parsis mun villasukkakasat.
Onnea erävoitosta, sosiaaliturvalautakunnassa voi Näkkärien keskusliiton mukaan mennä parikin vuotta, mutta hyvä, että kuntoutus kuitenkin jatkuu! Mä vielä odottelen vammaistukipäätöstäni.
Hieno juttu tuo fysioterapia!
Niin, ja äiti... vaikka itselle tuleekin aina kamalan haikea olo, kun äideistä puhutaan. No, oli meilläkin kotimiehet siivonneet koko keittiön sillä aikaa, kun käytiin Tuikea hakemassa kaksi viikkoa sitten!
Tyttism, juu-u. Äidit ovat tärkeitä myös siksi, että komentavat ajoissa petiin :) Olen sinne lautakuntaan kerran valittanut (puheterapiasta) ja silloin paperin kierroksella käynti kesti sen melkein vuoden.
Tahja, ymmärrän haikeutesi. Itsellenikin äiti on niin mahdottoman tärkeä ihminen, että ajatuskin menettämisestä kirpaisee. Ja itse isäni 8-vuotiaana menettäneenä aavistan tunteistasi.
Ihana äiree!! Ja sinä kanssa kun teit valituksen ja sait asiaa eteenpäin!
Lähetä kommentti