Kyllä! Kello on kymmenen illalla ja tämä leirikävijä on jo ihan yöpuulle asettumassa. Yökkärit päällä ja hampaat pestynä. Olin niin unelias, että jätin leirityökaverin ihan itsekseen puuhaamaan päärakennukseen ja totesin, että nyt on viisain häipyä nukkumaan.
Viime yönä minä järjestin vähän yöohjelmaa leirille kun kerran leiriväki oisi antanut ja halunnut nukkua. Olimme illalla korottaneet yhden sängyn irtojaloilla. Yöllä nukkuja totesi kuitenkin paremmaksi ratkaisuksi nukkua tavallisen korkuisessa sängyssä. Niinpä minä sitten ryhdyin irrottelemaan korotusjalkoja. Kolme lähti helposti ja neljäs ei sitten millään! Kauhiata meteliä pidin aikani jalkaa irti kolistellen, mutta sitten päätin luovuttaa, siirsimme pedin vapaaseen sänkyyn ja jätimme ex-sängyn keikalleen. Leirityökaveri vähän ihmetteli aamulla, että mitä oikein on tapahtunut, mutta kun kuuli, että Riikan tekosia, ei enää ihmetellyt. Päivällä sitten napakalla vasaraniskulla sain viimeisenkin jalan irti.
Mummu pääsi eilen terveyskeskuksesta kotiin. Ja Hemun ensimmäinen koulupäivä oli sujunut ilomielen vallassa. Hyvin mielin siis nukkumaan!
tiistai 11. elokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Meillä tuli nuorelta mieheltä sellainen kommentti, että he olivat Hemun kanssa olleet ainoat, jotka eivät olleet riehaantuneet ja intoutuneet ihan pöhköiksi ekalla välitunnilla. Olivat siis olleet ihan cool verrattuna KAIKKIIN muihin, jotka olivat olleet kuulemma kesän jäljiltä aivan villiintyneitä. :D
Voi meidän isoja pieniä miehiä...
Ihana kuulla että eka päivä meni hyvin, ja mummukin pääsi kotiin! Mutta räyh! Kelan päätöksille :(
Lähetä kommentti