torstai 5. maaliskuuta 2009

Kaikkeen sitä ihminen päätyy

Minä olen tänään laulanut.
Minä olen tänään laulanut virsiä.
Minä olen tänään laulanut virsiä julkisesti.

Olin pitämässä vanhustentalossa hartautta. Tiesin etukäteen, että tottakai srkn työntekijältä odotetaan lauluvalmiutta. Olin kuitenkin aatellut lusmuta ja varannut / varastanut työkaverin pöydältä cd-soittimen ja ottanut mukaan levyn.

Sitten kun tilanne alkoi, kävikin ilmeiseksi, että kyllä siellä nyt vaan lauletaan. Henkilökunta lupasi aloittaa kera muutaman ahkeran laulaja-asukkaan. Niinpä sitten laulettiin. Eikä minunkaan auttanut kuin laulaa mukana. Ai hurja.

Ostin muutes tämänpäiväistä tilannetta varten ihan varsin levyn. Hengellisiä suosikkisävelmiä 2. Tupla-cd, jossa eka levyllä vanhoja hengellisiä lauluja ja virsiä. Toisella levyllä kaikki ihanat 80-luvun gospelmuistot Pekka Ruuskasta Heaven upin kautta Pro Fideen. Arvatkaas, kumpaa levyä kuuntelen autossa ja kumpaa suunnittelin soittavani vanhustentalossa?

3 kommenttia:

kirsi-tuuli kirjoitti...

=0)

Niin sitä pitää. Ja siitähän se ura urkenee, hyvästä alusta.

Anonyymi kirjoitti...

Sillä lailla,siitä se lähtee.Kohta voi ilmoittautua Riikkiksen laulukerhoon tai yhdistettyyn tuolijumppaa laulannan kera;-)Ei vaan,hienoa että rohkastuit laulamaan julkisesti:-)
Sari

Riikkis kirjoitti...

Hymyt teille!