Tähän liittyy vahva sisäpiirivitsi, alunperin tuon kuvan esittämä pahvihärpäkkä tuli syksyllä jonkin lehtimainoksen mukana ja siellä sisällä tietenkin luvattiin mahdollisuus upeaan ja mahtavaan arpajaispalkintoon tms. Mitä noissa mainoksissa nyt on. Me kuitenkin otimme piirakan parempaan käyttöön ja oomme laitelleet sinne toistemme iloksi kuvia erilaisista miehenpuolista, joita on ns. "helppo katella". Yleiseen käytäntöön kahville tullessa onkin kuulunut kurkistaa, onko piirakassa mitään kivaa.
Nyt siis piirakkakuva oli skannattu ja tulostettu varsin isommaksi ja avattavissa oli cd-kotelo. Ihmettelin vaan että mikäs se tämä ja sitten mulle kerrottiin, että se on mulle. Avasin ja:
Rakkaat ystäväni olivat silloin pari viikkoa sitten ostaneet minulle tämän Juha Tapion bändin rumpalin levyn! Jiiks ja iiks ja jee! Tuli ihan yllätyksenä ja pyytämättä. Ja olivat vielä osanneet olla kaks viikkoa hiljaa asiasta, nyt olimme ensi kertaa kaikki saman pöydän ääressä yhtä aikaa.
Eikä tässä vielä kaikki!
Moon ihan törkiän otettu. ♥Kiitos♥
5 kommenttia:
Olipa ihanat ystävät ja ihana yllätys ja vielä ihanampi nimmari! Kirsi
Iiiiihkuppiiiiihhhhku!
Ihania työkavereita sulla
:-) Tarvitseeko edes kysyä,onko hyvä levy?
Sari
Mukava yllätys ja kaikkein mukavinta kun yllätyksen kohde on yllättynyt ja tykkää noin kovin.
Oikein kihelmöi lukea yllätyksestä ;))) Naatiskele!
Kiitos, Sari ja Anne! Mulle ei tosiaan ollut tullut edes mieleen että tuosta heitin konserttireisusta voisi seurata muuta kuin ne luvatut ja toimitetut digikuvat...
Sari, on se levy hyvä. Hyvinhyvinhyvin kevyttä semmosta hömpötipömpötipoppia. Ja siis täytyyhän tunnustaa, että tässä asiassa on noita ulkomusiikillisia kiinnostuksen asioita myös, jooo...
Lähetä kommentti