
Tänään väsytti. Väsytti niin, etteivät jalat meinanneet kantaa. Ajatus "iltavuorosta", töihin lähdöstä uudelleen iltakuuden aikaan, tuntui ihan vastustamattoman raskaalta. Mutta niin vain siellä pontevan yhteislaulun kuulossa ja syleilyssä jaksu kasvoi ja oli hyvä olla.
Hemu päässee huomenna kouluun. Tänään ei ollut lämpöä ja korvakin parempi kuulemma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti