...Kriisistä kriisiin, kuljen kevein akselein... Vai miten se Ismo Alanko laulaakaan.No, oikeesti ei mulla oo mikään kriisi ollut. Aamulla vaan kun purkasin auton tuohon työmaan ulko-oven eteen, en malttanut olla ottamatta kännyllä (huonoa) kuvaa, kun oli taas niin monenmoista sikisekaista tavarantynkää siinä huiskishaiskis leviällään.
Mä en ole ollenkaan semmoinen järjestelmällinen ihminen, joka aina laittais kaiken sillai fiksusti ja sievästi ja järjestyksessä nätisti ja kätevästi. Mulla on aina kaikki levällään kuin jokisen eväät. Te, jotka mut livenä tunnette, varmaan voitte tämän allekirjoittaa.
Minä kun menen kokoukseen, valtaan yleensä noin 3 paikkaa pöydästä tavarakasoillani. Töissä talkoisiin mennessä nurkat täyttyvät nyssäköistä ja pussukoista, puoli pöytää muusta tavarasta. Kotona apupöydälle kertyy kaikkea sellaista vielä setvittävää tavaraa.
Toveri viisas sanoo, että samalla ajalla kun jonkin paperin laittaa väärään paikkaan sen laittaa oikeaankin paikkaan. Ihan totta tuo. Mutta minäpä haluan ensin käyttää ajan ja laittaa sen "tuohon", sitten pyöritellä sitä "tuossa" ja mahdollisesti joskus laittaa oikeaan paikkaan.
1 kommentti:
Tutulta kuulostaa!! Mullakin on kasoja, ja vain harvoissa asioissa osaan heti käsitellä paperit/tavarat niin että heti menisi oikeaan paikkaan.. Jos mun pitäisi auto tyhjätä niin aika röykkiö tulisi :)
Lähetä kommentti