Minähän en paljon yllytystä tartte, kun jostain hömppäännyn. Kaulakorut eivät kuulemma ole herkkiä, mutta hauska niitä oli näpertää. Tuunasin samantien yhdet vanhat korvikseni uusilla helmillä uuteen uskoon ja tein itselleni rukoushelmet. Rukoushelmistä olin saanut sellaisen version, josta puuttui muutama helmi ja ne olivat vain rautalankaan pujotettuina. Nyt etsin puuttuvat helmet ja laitoin helmet koruvaijeriin ja lukon myös.
5 kommenttia:
Pöh, unohdin kommentoida niitä koruja! Siinä edellisessä kuvassa se nauha oli herkkä, mutta ehkä ne isommat helmet eivät, tosin kokonaisuus toimi! Näissä myös!! Minusta oikein kivannäköisiä!
Ja kaikki kuvat ovat olleet upeita, hienoa että pääsitte makkaransyöntiin maalle!
Jopa on tapahtunut vaikka mitä,kun puoleentoista viikkoon en ole blogia lukenut.
Taas uusi harrastus sulla nuo korut.
Meidän matka meni hyvin,remontti etenee.Mun mummo kuoli viime perjantaina,itse sitä jo kovasti tahtoi,joten sikäli helpotus vaikka haikeaa tietty.Nyt vietetään sitten 88-v päivien sijaan hautajaisia.
Pärjäile ilman Hemun mukavaa seuraa ja nauti ja kerää voimia!
Sari
Moi molemmille!
Kivoja koruja!! Unohtui kanssa kommentoida sitä edellistä, mutta samaa mieltä kuin Sennu, oli se herkkä!
Lähetä kommentti