1.
Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks luopi,
sen kutsuu elohon.
2.
Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa.
Puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
hyvyyttäs, Jumala,
ihmeitäs julistaapi
se vuosi vuodelta.
3.
Taas linnut laulujansa
visertää kauniisti.
Myös eikö Herran kansa
Luojaansa kiittäisi!
Mun sieluni, sä liitä
myös äänes kuorohon
ja armon Herraa kiitä,
kun laupias hän on. 4.
Oi Jeesus Kristus jalo
ja kirkas paisteemme,
sä sydäntemme valo,
ain asu luonamme.
Sun rakkautes liekki
sytytä rintaamme,
luo meihin uusi mieli,
pois poista murheemme.
5.
Ei vertaistasi sulle,
sä lilja Saaronin.
Suo armos lahjat mulle
ja kaste Siionin.
Kun Henkes virvoituksen
vain sielu saanut on,
keväisen kaunistuksen
se saa kuin Libanon.
6.
Maan, meren anna kantaa
runsaasti lahjojas,
tarpeemme meille antaa
sun siunauksestas.
Suo suloisuutta maistaa
myös sielun sanassas,
ain armos sille paistaa,
niin on se autuas.
Mahd. Israel Kolmodin 1694. Suom. 1700. Virsikirjaan 1701. Uud. Alfred Brynolf Roos 1867, komitea 1937.
lauantai 31. toukokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Lapseni toivoi eilen, että äiti tulethan koululle, kun lauletaan kevätlauluja viimeisellä tunnilla. Ja sinnehän minä nyt kun hoitovapaalla on mahdollisuus loikkia kesken päivän. Ja joka kerta se suvivirsi saa sydämen liikahtamaan. Merkkinä siitä, että kesä oikeasti alkaa. Eilen mietin, miten pienten lasten vilpitön mieli veisaa Herralle, joka on laupias. Siinä hetkessä välttyi tunne siitä, että juuri niin kuin lapsi tulisi meidänkin elää: tässä hetkessä, tästä kiitollisena. Ei lapsen mieli mieti elistä eikä murehdi huomista. Hyvää kesää Ystävä!
Jäi suvivirsi kuulematta,kun nuorin lapsista oksensi sitten viime yönä ja jäin sen kanssa kotiin.
Nyt on S.V-ope saateltu eläkkeelle,itkua oli tiristänyt vaikka luulenpa tai oikeastaan tiedän,että kun viimeinenkin oppilas katosi näkyvistä,niin on hurraata huutanut;-)
Selvä kesän alkamisen merkki,kun mies heitti pitkät kalsarit nurkkaan ja vaihtoi eka kertaa shortseihin:-)
Aurinkoista päivää!
Sari
Moikkis naiset!
Niin niitä kesän merkkejä on monenlaisia alkaen pitkien kalsareiden poistosta...
Kyllä se suvivirsi isommankin ihmisen herkistää ja saa kesän tunteen pintaan.
Voi vatsataudin kurjuutta! Ja luulenpa, että olet vallan oikeassa niistä hurraa-huudoista :)
Lähetä kommentti