Retkijuttua

Hemun koulun pienempien puoli (esiopetuksesta kolkkiluokkaan) retkeili tänään Ähtärin eläinpuistoon. Ollaan käyty siellä perheen kera joskus kuusi vuotta sitten ja viime keväänä Hemulta jäi luokan kevätretki sinne väliin. Eli reissu oli hyvin odotettu.

Paitsi odotettu, se oli myös jännittävä. Hemu oli aamulla niin jänskässä, että oli ihan kipparassa siitä. Vaikka matkaan oli lähdössä tuttua väkeä ja asiaa oli valmisteltu ennakolta, oli se Hemulle aika iso paikka. Kouluun lähtiessä laitoin opelle tekstarin jänskän määrästä, tämä vastasi sitten kun olivat päässeet tien päälle, että kaikki oli hyvin.

Iltapäivällä sitten olin matkalaisia vastassa koulun pihassa. Jokainen pääsi linjurista pois tarpeellisella tavalla, kuka vauhdilla juosten, kuka open reppuselässä, kuka avustajan käsipuolessa. Huisketta piisasi koulun pihassa. Hemukin saapui väsyneenä, mutta onnellisena. Pitkä päivä, paljon kävelyä ja raitisilmamyrkytys, siinä lähtee mehut aika tarkkaan miehestä. Kivaa oli ollut ja open sanojen mukaan "kaikki hirmuiset pedot" oli nähty. Pedot olivat lähinnä köllöttäneet kallioilla aurinkoa ottamassa :)

Sit tähän loppukevennys siitä, miten pikku-Riikka noin 5 vuotta on aikanaan käynyt Ähtärin eläinpuistossa. Siellä oli kivaa. Ja siellä oli hirviä! Muistan maanneeni auton takapenkin jalkatilassa kotimatkan. Äiti muistaa minun myös huutaneen koko kotimatkan. Kun oisin halunnut jäädä niitä hirviä katsomaan. Onneksi polvi on pojasta sen verran parantunut, että Hemu oli malttanut lähteä kotimatkalle.