Alkuviikon teemat ovat vielä jääneet päähäni soutamaan.
... kun lapsi pyytää kaupassa, että ostettaisiin sinulle äiti tällainen nimikynä, jossa lukee Äiti.
... kun katsot kauhusta lamaantuneena sairaalan polilla kouristelevaa lasta, jonka suoneen lääkäri laittaa tippaa. Tajuat vasta jälkikäteen, miten kiire lääkärillä olikaan, sitten, kun hän tervehtii sinua vasta, kun tilanne on lauennut.
... kun lapsi on onnesta ymmyrkäisenä saatuaan ostaa nettihuudosta muutamalla eurolla "äiti, yli kaksituhatta!" postimerkkiä. Vielä illan viimeinen ajatus, jos puoliksi unen maassa, "aattele, äiti, miten paljon".
... kun lastenpsykiatri kertoo koulun terveydenhoitajan soittaneen ja olleen sitä mieltä, että lapsi pitäisi ottaa psykiatriselle osastolle pakkohoitoon. Sinulle terveydenhoitaja ei ole soitostaan kertonut.
... kun keräät ne likaiset sukat taas miljoonannen kerran siitä, mihin ne ovat jääneet.
... kun lapsi ehdottaa kotiin tullessa, että hän ottaa postit, toisitko sinä äiti repun ja takin.
... kun lapsi pyytää, että tekisitkö äiti minulle nätistä langasta sukat.
... kun kiukutaan ja huudetaan molemmat päät punaisina eikä mikään ole hyvin.
... kun mammitaan sohvalla ja katsotaan yhdessä telkkaria.
... sitähän se on, äitiys...
Näitä teemoja myös Mikko Salmella ja Kirsillä Onnenkoukussa.
3 kommenttia:
Sitähän se on... Taitaa olla 'se aika kuukaudesta', herkistyttää niin helposti... Iso hali (((sinulle)))! Paljon mahtui taas äitiyden vuoristorataan...
...juu... Ihana kun kirjoitit.
-Murun äitee
Kiitos koskettavasta kirjoituksesta. Se sai minutkin avautumaan.
Lähetä kommentti