Kielikylvyssä

Tämän päivän olen ollut venäjän kielen kielikylvyssä Sortavalan vieraiden kanssa. Onneksi oli tulkki matkassa, muuten oisi käynyt vähän heikonlaisesti minun hommien esittelyni.

Aamulla ajoimme tulkin kanssa leirikeskukseen, olimme perillä 8.10. Linjuri oli tilattu kyytimään meitä eteenpäin 8.15. Ajoimme pihaan ja menimme sisälle. Koputtelin majoitushuoneiden ovia, ei ketään niin missään? Etsiskelin ja koputtelin ja ihmettelin, minne on voinut 6 ihmistä kadota noin vain ilman autoa... Ajattelin, että jospa ovat menneet leirikirkkoon pitämään aamuhartautta enkä sen kummemmin vielä huolestunut, kun ei sitä linjuriakaan näkynyt.

Enkä kiinnittänyt kummemmin huomiota, kun tulkki sanoi, että auto liikkuu tuolla. Sitten löysimme emännän, joka kertoi, että vieraat menivät siihen linjuriin ja lähtivät! Jesh! Ja me tulkin kanssa jäimme rannalle! Onneksi olin omalla autolla, joten ei muuta kuin ajamaan perässä.

Kävi ilmi, että linjuri oli ollut aikaisessa ja ajanut sinne talon toiselle puolelle, josta minä en sitä nähnyt. Vieraat olivat auton tullessa nousseet kyytiin, jokin erreys oli tullut, kun eivät tienneet, että minäkin olin tulkin kanssa tulossa samaan kyytiin. Olivat vain sanoneet kuskille, että kaikki kyydissä ja mennään. Ja kuskihan meni. Ja minä soitin matkalta työkaverille, että ottakaa nyt joku heidät vastaan, perässä tullaan.

Kaikkea voi sattua, käytä siis aina hellehattua!