Ystäväni läheisen aika on tullut lopuilleen. Surua ja kipua kun vierestä katsoo, sattuu kun näkee että toiseen sattuu. Jaksua teille!
Mietin viimeisen vuoden aikana itkettyjä itkuja. Niitä on ollut tosi paljon. Toki myös iloa ja hörskötystä, mutta kyllä vuoteen on mahtunut äärettömän paljon surua ja kyyneliä.
Vuoden aikana elämä on pyllähtänyt aivan toisenlaiseksi kuin ikinä kuvittelin. Väliin on mahtunut mustaa yötä, tunnetta siitä, että on helvetissä tai vuoristoradassa ilman turvavyötä. Kaikkein kamalinta on ollut silloin, kun toivottomuus on vallannut alan, silloin kun sitä valonpilkahdusta ei ole jaksanut edes etsiä saati sitten löytää.
Huoli on kuitenkin pidetty ja asiat ovat järjestyneet. Jäljestä päin näkee ja ymmärtää jotain asioita. Ei tosin kaikkia.
Liekö liian hurskasta, jos lainaa tähän loppuun Saarnaajaa (luku 3, jakeet 1-8):
Kaikella on määrähetkensä,
aikansa joka asialla taivaan alla.
Aika on syntyä
ja aika kuolla,
aika on istuttaa
ja aika repiä maasta,
aika surmata
ja aika parantaa,
aika on purkaa
ja aika rakentaa,
aika itkeä
ja aika nauraa,
aika on valittaa
ja aika tanssia,
aika heitellä kiviä
ja aika ne kerätä,
aika on syleillä
ja aika olla erossa,
aika etsiä
ja aika kadottaa,
aika on säilyttää
ja aika viskata menemään,
aika repäistä rikki
ja aika ommella yhteen,
aika olla vaiti
ja aika puhua,
aika rakastaa ja aika vihata, aika on sodalla ja aikansa rauhalla.
Näinhän se on. Liian lähellä kipua ja tunnetta sitä ei vain osaa nähdä.
perjantai 23. marraskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Ei ole liian hurskasta.. Itkut ja kipu on iso osa elämää, mikä paremmin sitä selventämään, kuin ote Elämän Ohjekirjasta.
(((Cyberhaleja meren takaa)))
Niinhän se on että elämä on vuoristorataa...
Tuossa Kaikella on määräaikansa jutussa ymmärrän kaiken muun vastaikkainasettelun mutta aina olen ihmetellyt tuota kohtaa että on "aika valittaa ja aika tanssia". Tosin en kyllä tiedä miten sen muutenkaan laittaisi
(aika olla hyppimättä ja aika tanssia?)
Kaskinenko se sanoo laulussaan että " kivun kautta Jumala luo uutta.."
silloin kun tuntuu kaikkein pahimmalta ei oikein jaksa uskoa tuohonkaan mutta totta lienee sekin..vaikeita asioita mutta niinkuin sanoit tärkeintä on tietää että huolta on sinusta pidetty.
Kiitos Sennu ja kiitos Leena.
Tuosta valittaa/tanssia -vastakkainasettelusta oon ite aatellut, että se on tanssia ilosta, sitä tanssia, kun ei pysy nahoissaan, kun on niin hyvä mieli ja ilo jostain. Ja sen vastakkaisena sitten valitus, tuska, suru...
Lähetä kommentti