Osasinpas!

Päätin sitten ottaa härkää sarvista. Kun ei niitä avuliaita naapureitakaan näkynyt mailla eikä halmeilla, päätin koota penkin IHAN ITSE! Moni sanoo, että tuollaisia tehdessä menee aikaa ja tupakkaa. Mulla meni aikaa, kahvia ja suklaata. Mutta vihdoin viimein, kaiken hikisen aherruksen ja monen erheen jälkeen penkki oli ja pysyi kasassa, laitoin nätit istuintyynyt ja join sen viimeisen kahvimukillisen. Nostin jalat kuistin kaiteelle aurinkoon ja nautiskelin!

Penkin kokoaminen kävi huomattavasti helpommin kuin kesällä ostamani tv-tason. Siinä tapahtui perustavaa laatua oleva erehdys, taustalevy tuli naulattua etupuolelle ja sittenpä eivät laatikoiden kiskotukset enää tietenkään sopineet. Parhaillaan harkitsen, että siitä mahtaa tulla sellainen avohylly-malli, heitän laatikoilla vesilintua. Miksei huonekalujen kokoamisesta voisi tehdä jotenkin järkevämpää?

Tänään oli sikäli autuas päivä, ettei tarvinnut laittaa ruokaa. Olin itse valmiin pöydän ääressä ja lapsonenkin muualla. Ihanaa joskus tämäkin. Käytin myös ruhtinaallista yksin kotona olo -aikaani siihen, että siivosin ja mietiskelin tavaroita kasalle huomista lähtöä varten. Semmoiset asiat tuppaavat sujua jouhevammin, kun niitä tekee ihan vaan itsekseen. Toki otin myös rennosti ja luin postilaatikosta löytyneen lehden.

Hyvä kiva bra päivä oli, ei auta moittia.